Oppimistehtävä: Startin purku/kasaus ja mittaukset

Tehtävänä oli purkaa starttimoottori, selittää mikä tehtävä osilla on ja lopuksi kasata moottori. Mittasimme autosta akun napajännitteen, napajännitteen käynnistettäessä, akun kunnon, startin herätejännite, startin ottaman virran käynnistettäessä, startin ottama virta lukkoon jarrutettuna, jännitehäviöt +ja - puolelta.
                                                          MITTAUKSET

 

Kuvassa akun napajännite auto sammutettuna. Virtamittarista valittuna tasavirta asteikko ja johdot asetettu oikein akun + ja - napoihin. Jännitteen tulisi olla 12,4-12,7V riippuen siitä onko akku täysi vai ei. Jos akun varaus on 12V akun varaus aikalailla tyhjä. Auton ollessa käynnissä napajännitteen tulisi olla 14,2-14,7V. Testasimme akkua irroittamalla polttoaina pumpun releen ja starttasinme autoa 15sekuntia. Tarkkailimme kokoajan akun napajännitettä. Napajännitteen ei tulisi laskea alle 9.6V missään vaiheessa jos akku on kunnossa. (Huom. Akun tulee olla täysi testattaessa)

 

Kuvan oikeassa mittarissa näkyy akun napajännite käynnistettäessä. (akkun jännite matala)

Kuvan vasemmassa mittarissa näkyy myös startin ottama virta käynnistettäessä, virtapihdit startin virtajohdon ympärillä. Virtamittari antaa tulokset millivoltteina, mutta ne pitää muuttaa ampeereiksi. (1mV= 1A)

Eli startti ottaa virtaa 120-130A startattaessa.

 Kuvassa mitattiin startin ottamaa virtaa samalla tavalla kuin edellisessä kuvassa mutta lukkoon jarrutettuna, eli vaihde silmään, jarru pohjaan ja nopea muutaman sekunnin starttaus. Katsottiin paljonko startti maksimissaan ottaa virtaa. Tulos 400mV eli 400A.

 Sitten mitattiin startille tuleva herätejännite. Virtamittarista käännetään tasavirta asteikko. Toinen johdin laitetaan startin herätevirta napaan ja toinen johdin akun miinus napaan. Akun napajännitteen pitäisi tulla herätenapaan kun virtalukkosta startataan. (Pieni jännitehäviö saattaa olla)

 Sitten mitattiin paljonko syntyy jännitehyviötä akun ja starttimoottorin välillä + ja - puolella. Plus puolen jännitehäviötä mitataan akun plus navasta startin virtajohtoa pitkin startin virtanapaan. Koko matkan jännitehäviö saadaan asettamalla virtamittari tasavirta asteikolle ja asettamalla johtimet akun plus napaan ja startin virta napaan. Plus puolen jännitehäviö saa olla max. 0,5V

Sama pätee miinus puolella mutta silloin mittari asetetaan akun miinusnavasta startin runkoon. Näin saadaan miinuspuolen jännitehäviö. Jännitehäviö miinuspuolella saa olla max. 0.2-0.3V. Jos jännitehäviötä on yli tämän verran vika saattaa olla huonossa kosketuksessa johtimissa tai akun navoissa.

 

Kun yleismittari näyttää miinusta lukeman edessä, niin silloin on mittausjohtimet ovat ns. väärinpäin.

STARTIN PURKU

Kuva startista ennen purkua.

startti purettuna:

Solenoidin (1.) yhteen napaan tulee startinpäävirtajohto ja toiseen startin herätevirta. Päävirtajohtoon tulee jatkuva virta. Herätevirta tulee virtalukon ollessa käynnistys asennossa. Solenoidi on kytkin joka kytkee käynnistettäessä virran käynnistimen ankkurille (3.). Solenoidi myös siirtää hammaspyörän (nuoli osoitta) vauhtipyörän kehälle vapaakytkimen ja vivuston välityksellä (4.) ja startauksen jälkeen pois kehältä. Virta kulkeesolenoidilta hiilisillan ja hiilten (2.) välityksellä ankkurille (3.).Ankkurissa on käämitys joka synnyttää magneettikentän ankkurin ja käynnistimen rungon (5.) välille. Magneettikenttä saa aikaan pyörivän liikkeen. Tässä mallissa ankkurin päässä on vielä planeettapyörästö joka muuttaa starttimoottorin välitystä, joissain malleissa startin hammaspyörä tulee suoraan ankkurin päähän. Hammaspyörä pyörittää vauhtipyörän kehästä moottoria startattaessa.  

 

Teimme tehtävän Panun ja Leevin kanssa.