Oppimistehtävä: Ajovalojen suuntaus

Tässä tehtävässä näytämme miten valoja saa päälle, valojen suuntauksen, valojen sähkökaavioita

Ohjauspyörän lähellä on valokatkasijoita tässä autossa ( Ford Sierra cosworth) ajovalojen katkaisia on tuo oikealla puolella oleva viiksi. Alimmassa asennossa valot eivät ole päällä, kakkos asennossa parkki valojen asento ja ylin asento on ajovalot.

Vasemmasta viiksestä työntämällä eteenpäin pitkät valot saa päälle.

Hätävilkut saa päälle painamalla punaista nappia jossa on kolmio (ratin takana).

Tästä autosta löytyy vielä etusumuvalot, jotka ei ole pakolliset joka autossa (vasen nappi)

Takasumuvalo on pakollinen joka autossa (oikea nappi)

Tässä kuvassa ajovalot ja takasumuvalo ovat päällä.

Rekisterikilven valot

Pakkivalo

Vilkut

Jarruvalot

Parkkivalot edessä, toinen on palanut

Päällä ovat ajovalot, parkkivalot ja sumuvalot alhaalla.

Tässä kaikki samat kuin edellisessä, mutta pitkät valot lisäksi päällä

Sulake rasia, löytyy tuulilasin alta, vasemmasta reunasta

Ajovalojen suuntaus. Ajovalot päälle. Haetaan ajovalojen suuntauslaite, me löysimme kuvassa näkyvän kannettavan version. Valokuvion tulisi olla sinisen viivan alueella.

Ajovalojen korkeus säädettynä.

Ajovalojen korkeuden säätö

Ajovalojen sivusäätö

Koska sierraan ei löytynyt fiksua sähkökaavaa otimme koulun skodan valojen sähkökaaviot käyttöön.

Tässä näkyy skodan kojetaulun sulakerasia/relelevy. Sinne tulee virta akun +navasta virtalukon kautta sulakerasialle.

Virta kulkee sulakerasialta ajovalokytkimen kautta monitoimiohjausmoduuliin.

Vasen ja oikea ajovalokokonaisuudet saavat virtansa suoraan monitoimiohjausmoduulilta sekä ajovalon suunnanohjausmoduulilta.

Osa ajovalokytkimeltä tuleva virta menee suoraan maadoitukseen ja osa ympäristövalo tunnistimen kautta maadoitukseen.

Ajovalojen suunnan ohjausmoduulille tulee virta suoraan sulakerasialta. Ohjausmoduulilta virta lähtee suoraan maihin, osa menee jousituksen ajotason tunnistimelle ja osa menee myös ajovalokokonaisuuksille.

Yhdistelmäkytkin saa virtansa monitoimiohjausmoduulilta ohjauspylvästoiminnon ohjausmoduulin kautta.

Sulakerasia/relelevy kojalaudan luona, johon tulee virta akun +navalta virtalukon kautta.

Sulakerasia/relelevy moottoritilassa nmr 1. Johon tulee virta samalla tavalla kuin kojetaulun sulakerasiaan.

Monitoimiohajusmoduulille tulee virta moottoritilan sulakerasian ja jarrupolkimen asentotunnistimen kautta

Ajovalokokonaisuuksille tulee virta monitoimiohjausmoduulin kautta.

Ajovalokytkin saa virtansa kojetaulun sulakerasialta ja kulkee sitä kautta monitoimiohjausmoduulille, josta valojen kautta maihin.

Tein tehtävän Joonaksen, Leevin ja Panun kanssa.

Oppimistehtävä: Latausjärjestelmän toiminta ja mittaukset

Tehtävä oli selittää miten auton latausjärjestelmä toimii, purkaa/kasata laturi ja mitata latausjärjestelmää.

Ensimmäisenä purimme laturin. Kuvassa koulun irrallinen harjoitus laturi.

Ensimmäisenä irroitettiin laturin hihnapyörä.

Sitten irroitettiin laturin toinen lohkojen pultit.

Sitten käännettiin laturi ympäri ja irroitettiin muovinen suoja.

Sitten irrotimme jännitteensäätimen, hiilisillan ja tasasuuntausyksikön eli diodisillan.

Sitten erotimme lohkot toisistaan. Alempaan lohkoon jää roottiri ja sen rautakäpälät jotka ohjaavat virran kulkua. Toiseen lohkoon jää käämitys joka synnyttää magneettikentän.

Laturille tulee herätevirtajohto ja päävirtajohto. Herätevirta tulee laturille kun auton virta kytketään virtalukosta päälle. Herätevirran tehtävä on synnyttää magneettikenttä staattorin käämitykseen (1.) ja roottorin rautakourien (2.) välille. Auton ollessa käynnissä apulaitehihna pyöritttää hihnapyörää (3.) jonka ansiosta rautasydän ja käpälät pyörivät staattorin käämityksen (1.) välissä tuottaen vaihtovirtaa. Virta kulkee liukurenkaiden (4.), hiileten ja hiilisillan välityksellä jännitteensäätimelle (5.). Jännitteensäädin tarkkailee akun napajännitettä ja pitää huolen ettei laturi lataa liikaa virtaa akulle. Tasasuuntausyksikkö eli diodisillassa (6.) olevat diodit muuttavat vaihtovirran tasavirraksi. Virta kulkee päävirtajohtoa pitkin akulle ja virtaa käyttäville laitteille.

Mittaukset:

Akun latausjänniteen voi tarkistaa auton ollessa käynnissä akun navoista virtamittarilla, tasavirta asteikolla. Laturin tulisi ladata 13.8-14.7V

Sitten mittasimme + ja - puolen jännitehäviöt. Plus puolella jännitehäviötä oli 0.6V. 60Ampeerin laturilla plus puolella jännitehäviötä saa olla max. 0.5-0.6V.

Miinuspuolella jännitehäviötä oli alle 1V. Miinuspuolella jännitehäviö saa olla max. 0.2-0.3V

Sitten mittasimme virtapihdeillä auton ollessä käynnissä latausvirran tyhjäkäynnillä laturin päävirtajohdosta. Latausvirta oli noin 22A

Sitten laitoimme sähkölaitteita päälle ja nostimme auton kierroksia. Virran tuotto nousi melkein 50A koska auto vaatii enemmän virtaa sähkölaitteiden käyttöön.

Sitten kuormitimme autoa hiilipakalla ja koitimme paljonko laturi tuottaa maksimissaan virtaa. Tulos oli 75-80A

Teimme tehtävän Panun ja Leevin kanssa.

Oppimistehtävä: Startin purku/kasaus ja mittaukset

Tehtävänä oli purkaa starttimoottori, selittää mikä tehtävä osilla on ja lopuksi kasata moottori. Mittasimme autosta akun napajännitteen, napajännitteen käynnistettäessä, akun kunnon, startin herätejännite, startin ottaman virran käynnistettäessä, startin ottama virta lukkoon jarrutettuna, jännitehäviöt +ja - puolelta.
                                                          MITTAUKSET

 

Kuvassa akun napajännite auto sammutettuna. Virtamittarista valittuna tasavirta asteikko ja johdot asetettu oikein akun + ja - napoihin. Jännitteen tulisi olla 12,4-12,7V riippuen siitä onko akku täysi vai ei. Jos akun varaus on 12V akun varaus aikalailla tyhjä. Auton ollessa käynnissä napajännitteen tulisi olla 14,2-14,7V. Testasimme akkua irroittamalla polttoaina pumpun releen ja starttasinme autoa 15sekuntia. Tarkkailimme kokoajan akun napajännitettä. Napajännitteen ei tulisi laskea alle 9.6V missään vaiheessa jos akku on kunnossa. (Huom. Akun tulee olla täysi testattaessa)

 

Kuvan oikeassa mittarissa näkyy akun napajännite käynnistettäessä. (akkun jännite matala)

Kuvan vasemmassa mittarissa näkyy myös startin ottama virta käynnistettäessä, virtapihdit startin virtajohdon ympärillä. Virtamittari antaa tulokset millivoltteina, mutta ne pitää muuttaa ampeereiksi. (1mV= 1A)

Eli startti ottaa virtaa 120-130A startattaessa.

 Kuvassa mitattiin startin ottamaa virtaa samalla tavalla kuin edellisessä kuvassa mutta lukkoon jarrutettuna, eli vaihde silmään, jarru pohjaan ja nopea muutaman sekunnin starttaus. Katsottiin paljonko startti maksimissaan ottaa virtaa. Tulos 400mV eli 400A.

 Sitten mitattiin startille tuleva herätejännite. Virtamittarista käännetään tasavirta asteikko. Toinen johdin laitetaan startin herätevirta napaan ja toinen johdin akun miinus napaan. Akun napajännitteen pitäisi tulla herätenapaan kun virtalukkosta startataan. (Pieni jännitehäviö saattaa olla)

 Sitten mitattiin paljonko syntyy jännitehyviötä akun ja starttimoottorin välillä + ja - puolella. Plus puolen jännitehäviötä mitataan akun plus navasta startin virtajohtoa pitkin startin virtanapaan. Koko matkan jännitehäviö saadaan asettamalla virtamittari tasavirta asteikolle ja asettamalla johtimet akun plus napaan ja startin virta napaan. Plus puolen jännitehäviö saa olla max. 0,5V

Sama pätee miinus puolella mutta silloin mittari asetetaan akun miinusnavasta startin runkoon. Näin saadaan miinuspuolen jännitehäviö. Jännitehäviö miinuspuolella saa olla max. 0.2-0.3V. Jos jännitehäviötä on yli tämän verran vika saattaa olla huonossa kosketuksessa johtimissa tai akun navoissa.

 

Kun yleismittari näyttää miinusta lukeman edessä, niin silloin on mittausjohtimet ovat ns. väärinpäin.

STARTIN PURKU

Kuva startista ennen purkua.

startti purettuna:

Solenoidin (1.) yhteen napaan tulee startinpäävirtajohto ja toiseen startin herätevirta. Päävirtajohtoon tulee jatkuva virta. Herätevirta tulee virtalukon ollessa käynnistys asennossa. Solenoidi on kytkin joka kytkee käynnistettäessä virran käynnistimen ankkurille (3.). Solenoidi myös siirtää hammaspyörän (nuoli osoitta) vauhtipyörän kehälle vapaakytkimen ja vivuston välityksellä (4.) ja startauksen jälkeen pois kehältä. Virta kulkeesolenoidilta hiilisillan ja hiilten (2.) välityksellä ankkurille (3.).Ankkurissa on käämitys joka synnyttää magneettikentän ankkurin ja käynnistimen rungon (5.) välille. Magneettikenttä saa aikaan pyörivän liikkeen. Tässä mallissa ankkurin päässä on vielä planeettapyörästö joka muuttaa starttimoottorin välitystä, joissain malleissa startin hammaspyörä tulee suoraan ankkurin päähän. Hammaspyörä pyörittää vauhtipyörän kehästä moottoria startattaessa.  

 

Teimme tehtävän Panun ja Leevin kanssa.